Riisun sut
Mä lähestyin sua kuin koskematonta. En tosiaan halunnut ajatella, että joku muu oli päässyt sun sisään ennen mua. Mä luulen, et säkin olisit toivonut et niin ei olis ollut.
Kuin sokee, vanha mies mä ojensin mun kädet, sormenpäät valmiina kohtaamaan sun paidan helman. Aika nätti helma se oli, mut sillä hetkellä kaikki paidat, helmat, ja muutkin vaatteet oli maailman turhimpia. Mä halusin päästä sun iholle, nähdä ja tuntea kaiken, ja samalla huutaa koko maailmalle, et sä oot mun ja kohta mä oon sun sisällä.
Sä olit näköjään panostanut hiuksiis. Miks? Ei mua kiinnosta sun tukka, vaan se mitä sun vaatteiden alla on. Tukkaan mä tarttuisin vaan äärimmäisen kiiman vallassa, niin et saisin nuolla sun kaulaa ja niskaa, et kuulisin sun nautinnon, josta et kuitenkaan ollut varma. Takkuun se tukka kuitenkin päätyis, ja suuhun sillon kun kumpikaan ei pidä siitä kii.
Mä tartuin suhun, löysin suoliluiden harjut pikkurillien alla, purisin. Tunsin kuinka mun halu kasvoi ja sä hymyilit. Samalla kun halusin kaikin voimin kohdella sua kuin kaikkia muitaki, rajusti ja vailla tunteita, mä tunsin sun vyötärön mun käsissä ja huomasin sun katseen. Siel oli kaikki mun pelot, jotka sä kutsuit sisään.
En ollu enää sokee, vanha mies, vaan musta tuli lapsi taas. Se mitä must jäi jäljelle oli niin lähellä sua, et tunsin sun valon osuvan muhun. Kyl mä tiesin, et mä pääsen sun lähelle, mut en mä mitään tällasta ollut odottanut. Sä riisuit mut ennen kun mä ehdin ottaa sulta paidan pois.
Sen jälkeen kaikki oli ihan naurettavan kliseistä. Henkisen riisuutuumisen jälkeen vaatteet putoili outoina möykkyinä meidän ympärille. Me molemmat riisuttiin omat vaatteet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti