perjantai 15. toukokuuta 2015

Viidestoista toukokuuta kaksituhattaviisitoista

Tervetuloa kotiin(i)


Uppoan, hukun
antaudun täydellisesti sille
mitä sinä olet

Riisun itseni rooleista ja odotuksista
samalla kun luovun vaatteistani
Annan ihoni, koko orvasketeni
sinun käsiisi tunnusteltavaksi

Käy minut läpi
jokainen neliösenttimetri
hyväksikäytä tilaisuus ja hyväksy
maalaa minut kauniiksi sormenpäilläsi

Tunne hehkuva lämpöni
sellaisena kuin tunnen itseni
turvallisena, ainoana kotina
jossa ikinä elän

Jos et niin tee,
lausumme hyvästit
ja otamme askeleen eri suuntiin

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti